Comme les anges à l'œil fauve,Je reviendrai dans ton alcôveEt vers toi glisserai sans bruitAvec les ombres de la nuit ;
Et je te donnerai, ma brune,Des baisers froids comme la luneEt des caresses de serpentAutour d'une fosse rampant.
Quand viendra le matin livide,Tu trouveras ma place vide,Où jusqu'au soir il fera froid.
Comme d'autres par la tendresse,Sur ta vie et sur ta jeunesse,Moi, je veux régner par l'effroi.
Niin kuin ne pedonkatseisetSanantuojat palaan öisetVarjot mukanain takaisinLuokse soppiisi varkaisin;
Tummaverikköni, hellinSinua kuunkylmin huulinSekä käärmeen hivelylläVillin kuilun ympärillä.
Silloin löydät paikkain tyhjänIltaan saakka kylmän, väljänKoina sairaan kalvaan aamun.
Niin kuin toiset hellin otteinTahdon minä kauhukonsteinNuoren henkesi valtaan mun.
Como os anjos de olho feroVoltarei à tua alcovaDeslizando sem ruídoJunto das sombras da noite;
E dar-te-ei, ó trigueira,Beijos frios como a luaE carícias de serpenteDe rojo perto de um túmulo.
Em chegando a manhã lívida,Meu lugar verás vazio,Também frio até à noite.
Na tua juvenil vida,Como outros p'la ternura,Hei-de reinar p'lo temor!