Nightwish "Song of Myself" Слова пісні

Переклад:deelfifrhrhuitnlrusl

Song of Myself

1. From a Dusty Bookshelf

2. All That Great Heart Lying Still

The nightingale is still locked in the cageThe deep breath I took still poisons my lungsAn old oak sheltering me from the blueSun bathing on its dead frozen leaves

A catnap in the ghost town of my heartShe dreams of storytime and the river ghostsOf mermaids, of Whitman's and the rideRaving harlequins, gigantic toys

A song of me a song in needOf a courageous symphonyA verse of me verse in needOf a pure-heart singing me to peace

All that great heart lying still and slowly dyingAll that great heart lying still on an angelwing

All that great heart lying stillIn silent sufferingSmiling like a clown until the show has come to an endWhat is left for encoreIs the same old dead boy's songSung in silenceAll that great heart lying still and slowly dyingAll that great heart lying still on an angelwing

A midnight flight into Covington WoodsA princess and a panther by my sideThese are Territories I live forI'd still give it everything to love you more

A song of me a song in needOf a courageous symphonyA verse of me verse in needOf a pure-heart singing me to peace

All that great heart lying still and slowly dyingAll that great heart lying still on an angelwing

Now all that great heart lying stillIn silent sufferingSmiling like a clown until the show has come to an endWhat is left for encoreIs the same old dead boy's songSung in silenceAll that great heart lying still and slowly dyingAll that great heart lying still on an angelwing

3. Piano Black

A silent symphonyA hollow opus #1,2,3

Sometimes the sky is piano blackPiano black over cleansing waters

Resting pipes, verse of boreRusting keys without a door

Sometimes the within is piano blackPiano black over cleansing waters

All that great heart lying still and slowly dyingAll that great heart lying still on an angelwing

4. Love

I see a slow, simple youngster by a busy street,With a begging bowl in his shaking hand.Trying to smile but hurting infinitely. Nobody notices.I do, but walk by.

An old man gets naked and kisses a model-doll in his atticIt's half-light and he's in tears.When he finally comes his eyes are cascading.

I see a beaten dog in a pungent alley. He tries to bite me.All pride has left his wild drooling eyes.I wish I had my leg to spare.

A mother visits her son, smiles to him through the bars.She's never loved him more.

An obese girl enters an elevator with me.All dressed up fancy, a green butterfly on her neck.Terribly sweet perfume deafens me.She's going to dinner alone.That makes her even more beautiful.

I see a model's face on a brick wall.A statue of porcelain perfection beside a violent city kill.A city that worships flesh.

The 1st thing I ever heard was a wandering man telling his storyIt was you, the grass under my bare feetThe campfire in the dead of nightThe heavenly black of sky and sea

It was usRoaming the rainy roads, combing the gilded beachesWaking up to a new gallery of wonders every mornBathing in places no-one's seen beforeShipwrecked on some matt-painted islandClad in nothing but the surf - beauty's finest robe

Beyond all mortality we are, swinging in the breath of natureIn early air of the dawn of lifeA sight to silence the heavens

I want to travel where life travels,Following its permanent leadWhere the air tastes like snow musicWhere grass smells like fresh-born EdenI would pass no man, no stranger, no tragedy or raptureI would bathe in a world of sensationLove, goodness and simplicity(While violated and imprisoned by technology)

The thought of my family's graves was the only momentI used to experience true loveThat love remains infinite,As I'll never be the man my father is

How can you "just be yourself"When you don't know who you are?Stop saying "I know how you feel"How could anyone know how another feels?

Who am I to judge a priest, beggar,Whore, politician, wrongdoer?I am, you are, all of them already

Dear child, stop working, go playForget every ruleThere's no fear in a dream

Is there a village inside this snowflake?A child asked meWhat's the colour of our lullaby?

I've never been so close to truth as thenI touched its silver lining

Death is the winner in any warNothing noble in dying for your religionFor your countryFor ideology, for faithFor another man, yes

Paper is dead without wordsInk idle without a poemAll the world dead without storiesWithout love and disarming beauty

Careless realism costs souls

Ever seen the Lord smile?All he care for the world made Beautiful a sad man?Why do we still carry a device of torture around our necks?Oh, how rotten your pre-apocalypse isAll you bible-black fools living over nightmare ground

I see all those empty cradles and wonderIf man will never change

I, too, wish to be a decent manboy but all I amIs smoke and mirrorsStill given everything, may I be deserving

And there forever remains the change from G to Em

Laulu itsestäni

1. Pölyiseltä kirjahyllyltä

2. Kaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa

Satakieli on yhä lukittuna häkkiinSyvä henkäys, jonka vedin myrkyttää yhä keuhkojaniVanha tammi suojelee minua synkkyydeltäOtan aurinkoa sen kuolleilla jäätyneillä lehdillä

Nokoset sydämeni aavekaupungissaHän uneksii tarinahetkestä ja jokiaaveistaMerenneidoista, Whitmaneista ja kyydistäVauhkoista harlekiineista, valtavista leluista

Laulu minusta laulu tarpeeseenRohkean sinfonianSäe itsestäni säe tarpeeseenPuhdassydämisen, joka laulaa minua rauhaan

Kaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa ja hitaasti kuoleeKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa enkelin siivellä

Kaikki se suuri sydänosa makaa hiljaaHiljaisessa kärsimyksessäHymyilee kuin pelle kunnes näytös tulee päätökseensäMitä jää encoreenOn se sama kuolleen pojan lauluLaulettuna hiljaisuudessaKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa ja hitaasti kuoleeKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa enkelin siivellä

Keskiyölento Covingtonin metsäänPrinsessa ja pantteri vierelläniNäiden alueiden vuoksi elänAntaisin silti sen kaiken rakastaakseni sinua enemmän

Laulu minusta laulu tarpeeseenrohkean sinfonianSäe itsestäni säe tarpeeseenPuhdassydämisen, joka laulaa minua rauhaan

Kaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa ja hitaasti kuolevatKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa enkelin siivellä

Nyt kaikki se suuri sydänosa makaa hiljaaHiljaisessa kärsimyksessäHymyilee kuin pelle kunnes näytös tulee päätökseensäMitä jää encoreenOn se sama kuolleen pojan lauluLaulettuna hiljaisuudessaKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa ja hitaasti kuoleeKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa enkelin siivellä

3. Piano musta

Äänetön sinfoniaOntto teos #1, 2, 3

Joskus taivas on piano mustaPiano musta puhdistavien vesien yllä

Lepäävät huilut, tylsyyden säkeistöRuostuvat avaimet ilman ovia

Joskus sisin on piano mustaPiano musta puhdistavien vesien yllä

Kaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa ja hitaasti kuoleeKaikki se suuri sydänosa makaa hiljaa enkelin siivellä

4. Rakkaus

Näen hitaan, yksinkertaisen nuorukaisen kiireisen kadun varrella,Kerjäysastia tärisevässä kädessään.Yrittäen hymyillä mutta tuntien ääretöntä kipua. Kukaan ei huomaa.Minä huomaan, mutta kuljen ohi.

Vanha mies riisuutuu alasti ja suutelee mallinukkea ullakollaan.On puolivaloisaa ja hän itkee.Kun hän lopulta tulee hänen silmänsä ovat kuin vesiputous.

Näen hakatun koiran pistävän hajuisella kujalla. Se yrittää purra minua.Kaikki ylpeys on kadonnut sen villeistä kuolaavista silmistä.Olisipa minulla ylimääräinen jalka.

Äiti vierailee poikansa luona, hymyilee tälle kalterien lävitse.Hän ei ole ikinä rakastanut poikaansa enemmän.

Ylipainoinen tyttö tulee kanssani hissiin.Hienosti pukeutuneena, vihreä perhonen kaulallaan.Kauhean makea hajuvesi kuurouttaa minut.Hän menee yksin illalliselle.Se saa hänet näyttämään entistä kauniimmalta.

Näen mallin kasvot tiiliseinässä.Täydellinen posliinipatsas väkivaltaisen "kaupunki tapon" vieressä (1)Kaupunki, joka palvoo lihaa.

Ensimmäinen asia, jonka ikinä kuulin oli vaeltava mies kertomassa tarinaansaSe olit sinä, ruoho paljaiden jalkojeni allaLeirinuotia sydänyölläTaivaan ja meren taivaallinen mustuus

Se olimme meVaeltamassa sateisilla teillä, haravoimassa kullattuja rantojaHeräämässä uuteen ihmeiden galleriaan joka aamuKylpemässä paikoissa, joita kukaan ei ole ennen nähnytHaaksirikkoutuneena jollekin mattapintaiselle saarellePäällämme vain aallot - kauneuden hienoin puku

Kaiken kuolevaisuuden takana me olemme, keinumme luonnon henkäyksessäElämän alun alku-ilmassaNäky, joka hiljentää taivaan

Haluan matkata sinne minne elämä matkaa,Seuraten sen jatkuvaa johtoaMissä ilma maistuu lumimusiikiltaMissä ruoho tuoksuu vastasyntyneeltä paratiisiltaVastaan ei tulisi yhtäkään ihmistä, ei vierasta, ei tragediaa tai ihastusta (2)Kylpisin aistmuksien maailmassaRakkaus, hyvyys ja yksinkertaisuus(Toisaalta teknologian häiritsemänä ja vangitsemana)

Ajatus perheeni haudoista oli ainoa hetkiKun tapasin kokea todellista rakkauttaSe rakkaus on edellään ääretön,Enhän ikinä tule mieheksi, joka isäni on

Kuinka voit "vain olla itsesi",Kun et tiedä kuka olet?Älä sano enää "tiedän miltä sinusta tuntuu"Kuinka kukaan voisi tietää miltä toisesta tuntuu?

Kuka minä olen tuomitsemaan pappia, kerjäläistä,Huoraa, politiikkoa, väärintekijää?Minä olen, sinä olet, jo kaikki heistä

Rakas lapsi, lopeta työnteko, mene leikkimäänUnohda jokainen sääntöUnessa ei ole pelkoa

Onko tämän lumihiutaleen sisällä kylä?Lapsi kysyi minulta (3)Mikä on meidän kehtolaulumme väri?

En ole ikinä ollut niin lähellä totuutta kuin silloin kunKosketin sen hopeareunusta

Kuolema on voittaja missä tahansa sodassaEi ole mitään jaloa kuolla uskontonsa puolestaMaansa puolestaAatteen puolesta, uskon puolestaToisen ihmisen puolesta, kyllä

Paperi on kuollutta ilman sanojaMuste on joutilaana ilman runoaKoko maailma kuollut ilman tarinoitaIlman rakkautta ja aseistariisuvaa kauneutta

Varomaton realismi maksaa henkiä

Oletko ikinä nähnyt Herran hymyilevän?Kaikki huolenpito maailmastako teki Kauniista surullisen miehen? (4)Miksi yhä kannamme kidutuslaitetta kaulassamme?Oi, kuinka mätä sinun esi-maailmanloppusi onKaikki te raamattu-mustat houkat, jotka elätte painajaismaalla

Näen kaikki nuo tyhjät kehdot ja ihmettelenMuuttuuko ihminen ikinä

Minä myös haluan tulla kunnolliseksi mieslapseksi mutta olen vainSavua ja peilejäSilti antaneena kaiken, voinko olla arvoinen

Ja iäisesti säilyy muutos G:stä Em:ään

Pesem o meni

1. Z zaprašene knjižne police

2. Vsa velika srca negibno leže

Slavček še vedno je zaklenjen v kletkiGlobok vdih mi še zastruplja pljučaStar hrast brani me pred modrinoSonce se kopa na njegovih zmrzlih listih

Lahen spanec v mestu duhov mojega srcaSanja o času za zgodbe in rečnih duhovihO morskih deklicah, o Whitmanu in popotovanjuIzjemnih harlekinih, gromozanskih igračah

Pesem o meni, pesem potrebuvajočPogumne simfonijeVerz o meni, verz potrebuvajočNedolžnega srca, ki uspava me v mir

Vsa velika srca negibno leže, počasno umirajoVsa velika srca negibno leže na krilih angela

Vsa velika srca negibno ležeV tihih mukahKot klovn smejoč se do konca predstaveKar ostaja za bísJe ista stara pesem mrtvega fantaZapeta v tišiniVsa velika srca negibno leže, počasno umirajoVsa velika srca negibno leže na krilih angela

Polnočni let v Covingtonov gozdOb meni princesa in panterTo so Območja za katera živimVse bi jim dal, da globlje bi ljubil te

Pesem o meni, pesem potrebuvajočPogumne simfonijeVerz o meni, verz potrebuvajočNedolžnega srca, ki uspava me v mir

Vsa velika srca negibno leže, počasno umirajoVsa velika srca negibno leže na krilih angela

Vsa velika srca zdaj negibno ležeV tihih mukahKot klovn smejoč se do konca predstaveKar ostaja za bísJe ista stara pesem mrtvega fantaZapeta v tišiniVsa velika srca negibno leže, počasno umirajoVsa velika srca negibno leže na krilih angela

3. Klavirska črnina

Tiha simfonijaVotli opus #1,2,3

Včasih nebo je klavirsko črnoKlavirsko črno nad izpirajočimi vodami

Počivajoče piščali, verzi dolgočasjaRjaveči kjuči brez vrat

Včasih notranje je klavirsko črnoKlavirsko črno nad izpirajočimi vodami

Vsa velika srca negibno leže, počasno umirajoVsa velika srca negibno leže na krilih angela

4. Ljubezen

Ob robu živahne ulice vidim počasnega, preprostega mladcaz prosajočo skledo ki drži jo v tresajoči roki.Skuša se smejati a neskončno trpi. Nihče ne opazi.Jaz to vidim, a grem mimo.

Starec se v kleti sleče pred modelno lutko in jo poljubi.Prostor je na pol osvetjen in on v solzah.Ko se kaskadnih oči končno sprazni.

V ostro ozki ulici opazim pretepenega psa. Poskuša me ugrizti.Ves ponos zapustil je njegove divje objokane oči.Ko bi mu le lahko podaril svojo nogo.

Mati obišči svojega sina, nasmehne se mu skoz' rešetke.Nikdar ga ni bolj ljubila.

Obilna puca z mano vstopi v dvigalo.V modni obleki, urejena, z zelenim metuljem na vratu.Grozno sladek parfum me presuneNamenjena je k večerji, sama.To jo dela le še lepšo.

Vidim obraz modela na opečnati steni.Kip porcelanaste popolnosti ob nasilnem umoru mesta.Mesta ki poveličuje meso.

Prva stvar ki sem jo kdajkoli slišal je bil potepuh, ki pripovedoval je svojo zgodbo.Bila si ti, trava pod mojimi golimi nogamiKres sredi trdne nočiNebesna črnina neba in morja

Bili smo miPotepajoč se po deževnih stezah, prečesevajoč pozlačene plažeVsako jutro prebuvajoč se v novo galerijo čudesKopajoč se v krajih, ki nihče jih nikdar prej ni videl.Brodolomci na nekem matirano obarvanem otokuObdani v nič drugaga kot surf - najboljšo tkanino lepote

Preko vse smrtnosti smo, nihajoč v dihu naraveV zgodnem zraku zore življenjaPrizor ki utišal bo nebesa

Hočem tja, kamor potuje živjenjeSlediti njegovem stalnem vodenjuKjer ima zrak okus po snežni glasbiKjer trava diši po sveže-rojen RajSrečal ne bi nikogar, nobenega neznanca, nobene tragedije in vnebovzetjaKopal bi se v svetu senzacijLubezni, dobrote in preprostosti(Ko oskrunjen in ukleščen sem s tehnologijo)

Misel na družinski grob bil je edini trenutek,ko doživel sem pravo ljubezenTa ljubezen ostaja neskončna,saj nikdar ne bom postal moj oče

Kako si lahko "to kar si"Ko pa ne veš kdo si?Nehaj govoriti "Vem kako ti je"Kako lahko kdorkoli pozna počutje drugih?

Kdo sem jaz, da sodil bi svečeniku, prosaču,vlačugi, politiku, hudodelcu?Jaz in ti, sva že vsa od njih

Ljubo dete, prenehaj z delom, pojdi se igratPozabi na vsa pravilaV sanjah ni nobenega strahu

Je v tej snežinki vas?Otrok me vprašal jeKakšne barve je naša uspavanka?

Nikoli nisem bil tako blizu resnici, kot takratko dotaknil sem se v njej dobrega

Smrt je zmagovalka vseh vojnNič častnega v smrti za svojo veroZa svojo domovinoZa ideologijo, za upanjeZa sočloveka, da

Papir je mrtev brez besedČrnilo prazno brez pesmiVes svet mrtev brez zgodbBrez ljubezni in razorožitvenih lepot

Nepremišljen realizem stane duš

Si kdaj uvidel Gospod nasmeh?Je vsa njegova skrb za svet opelšala žalostnika?Čemu okol vratov še vedno nosimo napravo mučenja?Oh, kako je gnila vaša pred-apokalipsaVsi vi bibljisko-očrnjeni bedaki, živeči na tleh nočne more

Vidim vse te prazne zibelke in se sprašujemče se bo človek kdaj spremenil

Tudi jaz želim biti spodoben po srcu mladenič,a vse kar sem je le utvaraVseeno glede na vse, naj bom vreden

In tam za vedno ostaja sprememba od G k E-molu

Тут можна знайти слова пісні Song of Myself Nightwish. Чи текст вірша Song of Myself. Nightwish Song of Myself текст.