Rakastavaiset
Kun yön kylmyys vaatteenLäpi tunkee lihakseenHän taakseen vilkaistenNostaa pullon huulilleen
Kai häntä kylmyydessäYksinäisyys kuristaaKäheästi naurahtaenSanat ulos puristaa
Mä katson pullon pintaa,Mä katson itseäinNiin kuin lapsi kaipaa rintaaMä kaipaan itseäni
Hän pullo povessaanSisään astuu kahvilaanEi kahvikupin hintaaPysty maksamaan
Häiriöksi semmoiset onJotka käsin suojaa pulloaanKun asfalttiaKyntää otsallaan
Suru raastaa rintaaTaas yksin loiset onKylmää asfaltinkin pintaaKovempia toiset on
Kun sua joskus kaipaan yössä,Tuntui silloin kuin työssä-Kin voisin käydä vuoksesKamoon beibi kaipaan luoksesJa tyhjänäkin, kuivin suinSut turvaan, takin helmaan tunginVaikkakin suudelluin tyttöOlet tämän kaupungin
Hän makaamaan käy lehdon reunaanRakkaansa on seuranaanVielä suukon saa,Ja uneen vaipuuMieleensä tulvahtaaTäytetty kaipuu
Kuin roomalaiset alla kuunSeuranaan tähdet, juurilla puunPakkanen korjaa yöllä jo poisVain rakastavaiset näin kuolla vois