Tervaskanto
Ei maailma minulle auennut, ei kotini ovi liioinOli lukko luontonsa muuttanut, kun muita maita piioinEi talo kysynyt, vastannut, tyhjyys ikkunasta katsoikun porttiaisaa kannatin täysin päin, tyhjin vatsoin
Ei taivas minulle auennut, ei krouvin ovi liioinSiellä hiukset ovat sliipatut, suut pyyhitään kangasliinoinja kaulus hohtaa platinaa myös hovimestarillaSamaan aikaa kaarnalaivani keinuu kölistään karilla
Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastujapieniä, ohuita lastuja vuolen tervaskannostaTervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja,onnen ohuita kunnes kuolen, tervaskannosta
Eivät ovet minulle auenneet mut ei myöskään arkun kansiJuuret versovat tuoksua tukevaa, joka minutkin paransiEnää kaiva ei mieli multia, ei ole sydän musta,vaikka tuulikello hiljaa soittaa yössä tritonusta
Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastujapieniä, ohuita lastuja vuolen tervaskannostaTervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja,onnen ohuita kunnes kuolen, tervaskannosta,tervaskannosta, tervaskannosta