Me olemme myöhäiset
Tervehdys täältä, Unholan uljaat!Jossa vain pimeä kuljettaaMaksamaan aamuisen auringon lunnaatMe olemme myöhäiset
Yö nostaa syliin, sylissään kantaaKuin neidon ylitse kynnyksenKäy nokena vaahto vapauden rantaanMe olemme, me olemme niin myöhäiset
Mene, unet hukkaaKerran taivas putoaa niskaammeMe tiskaamme kyyneleilläTyynten mertenEi ole hukkaa sitä kuuta ulvomaanJoka viluisella valollansa silitellenHiuksiamme harjaa
Se kirstuun lukittu, salvattu tuhanteen kertaanAvaimet kadonneet nousevaan aurinkoonEi viiltojen välistä tunnista vuotavaa vertaMe olemmeMe olemmeMe olemme myöhäiset
Mene, unet hukkaaKerran taivas putoaa niskaammeMe tiskaamme kyyneleilläTyynten mertenEi ole hukkaa sitä kuuta ulvomaanJoka viluisella valollansaHiuksiamme harjaa