Sudenmorsian
Tämä kaupunki rakennettu täyteen on kerrostalojaMeidän asunto on ainoa jossa ei oo päällä valojaKyllähän mä tiedän miten sait taas naapuritPuhumaanTuo neito oottaa sulhastaan.
Ei sunlaistasi poikaa paikallaan saa koskaanPysymäänMissä olitkaan sä eilen, pystynyt en taaskaanKysymäänSanot vain et sun täytyy mennä, sinut luotu onKulkemaanJa neito oottaa sulhastaan.
Sudenmorsiamen kyyneleillä peitelty on pitkä tieJos tahdot niin se kyllä kotiin asti vieJa vaikka tiedän että viereeni sut hetkeks vielä saanPian saapuu yö ja aina se vie sut, vie sut vaan.
Tuplaikkunan pintaan pikkuhiljaa hiipii huuruaJa mä sotken sen sormilla, kirjoitan mä kaipaanSinuaKylmään sänkyyn mä koitan mennä vaikka unta enSaisikaanNiin neito oottaa sulhastaan.
Sudenmorsiamen kyyneleillä peitelty on pitkä tieJos tahdot niin se kyllä kotiin asti vieJa vaikka tiedän että viereeni sut hetkeks vielä saanPian saapuu yö ja aina se vie sut, vie sut vaan.
Vaikken tahtoisi luovuttaaEn mä voi enää muutakaanVihdoin kaiken mä selvin silmin näänSun täytyy jatkaa sun matkaasiEikä se jatku mun kanssaniMene vain, mutta tänne minä jään.
Sudenmorsiamen kyyneleillä peitelty on pitkä tieJos tahdot niin se kyllä kotiin asti vieJa vaikka tiedän että viereeni sut hetkeks vielä saanPian saapuu yö ja aina se vie sut, vie sut vaan.