Oothan tässä vielä huomenna
Palaan kotiin päin sankan savun seastaOn vastaantulijoita, on kuoppa kadussaOn puinen asema, on tehdas suljettuPidän kädet puuskassa, piilossa tuuleltaJos en tietäis että siellä oot, en jatkaisEn katsettani maasta sais
Pimeän tultua mä puristan sun kättäsOothan tässä vielä huomennaSä sanot loppuun lauseet, jotka aloitanJa keräät talteen palaset kun hajoanNiin oothan tässä vielä huomennaSä oothan tässä vielä huomenna
Voisin kuunnella nauruasi soivaaKunnes sulaa ikijää tai yö on pysyvääKun raakkuu varikset ja syvälle käy multaTiedän jossain onnistuin, kun sinuun takerruinMitä pidemmälle päivät käy, mä toivonEt ikuista tää onni on
Pimeän tultua mä puristan sun kättäsOothan tässä vielä huomennaSä sanot loppuun lauseet, jotka aloitanJa keräät talteen palaset kun hajoanNiin oothan tässä vielä huomennaSä oothan tässä vielä huomenna
Sama liike joka lehdet puihin saaPienen lapsen kävelemään opettaaLinnut kylmän ajaks pois vie lämpimäänMeidät toisillemme toiMeidät toisillemme toi
Pimeän tultua mä puristan sun kättäsOothan tässä vielä huomennaSä sanot loppuun lauseet, jotka aloitanJa keräät talteen palaset kun hajoanNiin oothan tässä vielä huomennaSä oothan tässä vielä huomennaOothan tässä vielä huomenna