Piikkilankaa
Olen elänyt paljon, paljon ja vapaastiOlen saanut kaikenJa kenet ikinä halusinkinMikään ei täyttänyt sydäntäniVaikka sylissä olisi hellä käsi
Vain hetkeksi onnen sain, tunnetta suurempaa hainRakastuin kerran, kerran ja hartaastiJuuri sen verran, kuin aina haaveilinTapahtui jotakin suuremmoistaIhanaa mutta vaarallistaLuulin taas kaiken saanKaatui haavet, jäin suremaan
Päivät on kuin piikkilankaa, ne murjoo muaYöt kestää ikuisuuden, ajattelen suaEi luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaanJäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa
Teit syvän viillon mun sieluun ja sydämeenKahlitsit silloin mun tunteet ja ajatuksetMikään ei täytä nyt sydäntäniVaikka sylissä olisi hellä käsiVain hetkeksi onnen sain, tunnetta suurempaa hain
Päivät on kuin piikkilankaa ne murjoo muaYöt kestää ikuisuuden ajattelen suaEi luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaanJäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa
Päivät on kuin piikkilankaa ne murjoo muaYöt kestää ikuisuuden ajattelen suaEi luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaanJäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa