J'ai demandé à la lune
J’ai demandé à la luneet le soleil ne le sait pas.Je lui ai montré mes brûlureset la lune s’est moquée de moi.Et comme le ciel n’avait pas fière allureet que je ne guérissais pas,je me suis dit : « Quelle infortune ! »et la Lune s’est moquée de moi.
J’ai demandé à la lunesi tu voulais encore de moi.Elle m’a dit : « J’ai pas l’habitudeDe m’occuper des cas comme ça. »Et toi et moi,on était tellement sûret on se disait quelques foisque c’était juste une aventureet que ça ne durerait pas.
Je n’ai pas grand-chose à te direet pas grand-chose pour te faire rire,car j’imagine toujours le pireet le meilleur me fait souffrir.
J’ai demandé à la lunesi tu voulais encore de moi.Elle m’a dit : « J’ai pas l’habitudeDe m’occuper des cas comme ça. »Et toi et moi,on était tellement sûret on se disait quelques foisque c’était juste une aventureet que ça ne durerait pas.
Olin pyytänyt kuulta
Olin pyytänyt kuultaEikä aurinko osaa sanoaNäytin hänelle palovammojaniKuupa piti minua pilkanaanKun taivas ei ollutkaan hehkeän oloinenKun en parantunutkaanAjattelin että mikä huono tuuriKuupa piti minua pilkanaan
Olin pyytänyt kuultaTahdoitko sinä vielä minuaSe vastasi "Minulla ei ole tapanaHoidella tällaisia tapauksia"Sinä ja minähänOltiin niin varmojaMehän ajateltiin välilläEttä se oli vain seikkailuEtteihän se kestäisi
Minulla ei ole paljoa sanottvaa sinulleEikä paljoa huvittaakseni sinuaSillä kuvittelen aina pahintaParashan saa minut kärsimään
Olin pyytänyt kuultaTahdoitko sinä vielä minuaSe vastasi "Minulla ei ole tapanaHoidella tällaisia tapauksia"Sinä ja minähänOltiin niin varmojaMehän ajateltiin välilläEttä se oli vain seikkailuEtteihän se kestäisi
Es pajautāju mēnesim
Es pajautāju mēnesimUn saule par to nezinaEs tam parādīju savus apdegumusUn mēnesis pasmējās par maniUn tâ kâ debesis neizskatījās diez cik lepnasUn tâ kâ mana bēda nepārgājaEs sev teicu: kāda liksta!Un mēnesis pasmējās par mani
Es pajautāju mēnesim:Vai tu vēl mani gribi?Tas man teica: “NemēdzuNodarboties ar šādām lietām”Tu un esMēs bijām tik drošiUn dažreiz mēdzām sev teiktKa tā bija vien avantūraUn ka tas neturpināsies
Man nav nekā īpaša, ko tev teiktUn nav nekā īpaša, lai tevi sasmīdinātuJo es vienmēr iztēlojos sliktākoUn labākais man liek ciest
Es pajautāju mēnesim:Vai tu vēl mani gribi?Tas man teica: “NemēdzuNodarboties ar šādām lietām”Tu un esMēs bijām tik drošiUn dažreiz mēdzām sev teiktKa tā bija vien avantūraUn ka tas neturpināsies
Eu pedi à lua
Eu pedi à luaE o sol não sabe nadaEu lhe mostrei minhas queimadurasE a lua zombou de mimE como no céu não parecia bemE eu que não me curavaEu disse "que falta de sorte"E a lua zombou de mim
Eu perguntei à luaSe você ainda me queriaEla me disse "Eu não tenho o hábitoDe cuidar das coisas assim"E você e eu... estávamos totalmente segurosE só nos falávamos algumas vezesQue isto era simplesmente uma aventuraE que isso não duraria
Não tenho grandes coisas à te dizerNem muitas coisas pra te fazer rirPor que eu imagino sempre o piorE o melhor me faz sofrer
Eu perguntei à luaSe você ainda que queriaEla me disse "Eu não tenho o hábitoDe cuidar das coisas assim"E você e eu, nós estávamos totalmente segurosE nós nos falávamos algumas vezesQue isto era apenas uma aventuraE que isso não duraria...