Tuntematon
Nainen, sylissään pienoinen ihme,mut elämä päättyikin suureen taisteluun,jonka loppuun kahlattiin ennen aikojaan.
Lapsi, mustelmat kädessä kouluun,reppu täynnä liikaa painoa, jotakotona tuntemattomaksi kutsutaan.Kehdosta hautaan tää on rämpimistä,toiset rakastavat vain elämistä, toisetheittäytyvät maahan makamaan.
Maailma hei, älä anna sun valojen sammua,vaikka joskus kaiken täytyy tummua, niinseuraava sekuntimme on korvaamaton.Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen,joku lentäen lähtee, joku maatuen,mut edessämme on tunnettu tuntematon.
Sun katse on kaukana täältä ja tiedän,et pelon päältä on mahdotonta alas kavuta,jos ei tunne täältä ketään.Me tullaan ihan eri taustoista, tunneleidenpäistä ja sodan jaloista, mutta samaan paikkaanme kaikki päädytään.
Maailma hei, älä anna sun valojen sammua,vaikka joskus kaiken täytyy tuntua, niinseuraava sekuntimme on korvaamaton.Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen,joku lentäen lähtee, joku maatuen,mut edessämme on tuntematon.
Homo homini lupus est, homo homini lupus est,mä toivon että toisin sä ajattelet.On vihan takana pelko, mut pelon takana toivo,että joku ottaa vastaan kun tipahtaa.
Maailma hei, älä anna sun valojen sattua,vaikka joskus kaiken täytyy tuntua, niinseuraava sekuntimme on korvaamaton.Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen,joku lentäen lähtee, joku maatuen,mut edessämme on tunnettu tuntematon.