Amélie
Mikä voisi ollakaanenää tämän kivempaakuin heitellä kiviä veteenvähissä vaatteissa sateeseen.Jäisin mielellänitähän ainiaaksiPysäyttäisin hetken,jos vain osaisin.
Tekisin kukista seppeleen,lennättäisin leijaa,mutta äiti käski mut suoraan kotiin.
Tahtoisin tässä maata,ja pilville kertoamitä kaikkea tänään tein,nukahtaa koivun juureen.Juoksisin vielä kerrankilpaa pellon laitaan,pyöräilisin kylälle asti,veljiäni seuraisin.
Tekisin kukista seppeleen,lennättäisin leijaa,mutta äiti käski mut suoraan kotiin.