Vedet virtailee
Tuulia, tyttö haistelee ja miettiimissä tänään liput liehuuhuuliaan, hän maistelee ja lähteesinne missä kiehuuhän tahtoo taas ottaa kaikenhän ottaa sen vaikka salaahän vahtii lämpöä, mutta ei halaahän elää nukkekodissa joka palaa
Vedet virtaileesuuret vedet ne virtaileesiellä missä on syvä hiljaisuusVedet virtaileetoiset sen kuuleesinä hukutat äänen sen omaan pauhuus
Taakseen , tyttö jättääihmiset niikuin esineetomeksi maakseen, ei hän nimeä mitäänon vain paikkoja joihin jotkut ovat pesineethän tahtoo palan gloriaajota kuuluisuudet jättääyökerhoihin se hänet lennättäävoisipa tyhjyyden tunteen selättää
Vedet virtaileesuuret vedet ne virtaileesiellä missä on syvä hiljaisuusVedet virtaileetoiset sen kuuleesinä hukutat äänen sen omaan pauhuusVedet virtaileeja makeat mainingit'suuteleesiellä missä rakkaus kulkeevedet virtaileeja kuivuuteeen kuoleese joka ovensa sulkee