Jos sua ei ois ollut
jos sua ei ois ollutniin olisin keksinyt sutois susta samanlainen tullutmitään en ois muuttanut
ohikulkijat luuleeminun seinille puhuvantyhjyyteen he sanovat mun kuuleesua aina rakastan
tahdon susta kiinni pitäävaikken sua oikeasti enää nää
en tahdo irtikään päästäätaas ilmestyt vierelleinon pakko itseään säästääsen velkaa sulle jäin
olet jokaikinen yön äänikukkamerestä poimin suthyvä ajatus sisällä mun päänikun elämä on suuttunut
oot valona mun tielläsilloin kun on vaikeaahullummaksi olisin tullut vieläjos sua ei ois ollutkaan
jos sua ei ois ollutniin olisin keksinyt sutvuoteeseeni kuvitellutsulle kadulla puhunut
hiljaisuutena öissäääriviivoissa pihakoivunilman sua oon kuin vöissäilman sua lakastun
saanhan susta kiinni pitäävaikken sua oikeesti enää nää
en tahdo irtikään päästäätaas ilmestyt vierelleinon pakko itseään säästääsen velkaa sulle jäin
olet jokaikinen yön äänikukkamerestä poimin suthyvä ajatus sisällä mun päänikun elämä on suuttunut
oot valona mun tielläsilloin kun on vaikeaahullummaksi olisin tullut vieläjos sua ei ois ollutkaan
ei sua minusta voi erottaajäät osaksi mieleni maisemaa
kiitos, kun olit totta hetkennyt mun täytyy tästä jatkaavierelläni teet loppuretkenvaikka se olis kuvitelmaa
olet jokaikinen yön ääniosa lempeää valon kajoakesäsateena saavut elämäänien kuivuuteen hajoa
oo valona mun tielläsilloin kun on vaikeaahullummaksi olisin tullut vielä