Kultahippu
Keskipäivän kirkkauden, hellin käsin vaikka sulkeeRintaa vasten aina kulkee, se läpi sormien
Juokset olohuoneeseen, kannat suurta pahvimiekkaaJalanjälkes täynnä hiekkaa, maton poikki oikaisten
Katson kuinka vaieten, urheasti kivun nieletPäättäväiset leukapielet värähtää, ja ihmeeseen
Herätät mut loistaen, poikki aamun ensivalonAlta puiden, taakse talon, juoksi kettu poikineen
Tiellä vastaan tulee monta kiiltävää ja arvotontaKyyneleitä kertyy nippu, niissäkin lie kultahippu
Hiipiessä pimeyden, vain vähän ennen untaLisää hyppyrille lunta, tahdot vauhdin takaisin
Uni saapuu pyyhkien, vakaat mietteet kasvoiltasiToivon ettet vuorollasi havahtuisi aikaisin
Tiellä vastaan tulee monta, hymyilevää armotontaKyyneleitä kertyy nippu, niissäkin lie kultahippu
Tiellä vastaan tulee monta kiiltävää ja arvotontaKyyneleitä kertyy nippu, niissäkin lie kultahippu