Hän, sai mut uskomaan, hän,sai mut toivomaan, hän,ja vielä enemmän
Hän, sai mut nauramaan, hän,sai mut laulamaan, hän,antoi mulle sävelmän
Hän, hyvä haltiatar, hän,yön kuningatar, hän,on enää nimi iskelmän
Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävänTunnen saman ikävän,kun poissa on hän
Hän, sai mut nauramaan, hän,sai mut laulamaan, hän,antoi mulle sävelmän
Hän, taas kitarani viritänJa kuulen tutun helinän,kuin luonani ois hän
Elle m'a fait croire, elle,M'a fait espérer, elle,Et même plus
Elle, m'a fait rire, elle,M'a fait chanter, elle,M'a donné un air
Elle, la bonne ange, elle,La raine de la nuit, elle,Ne fait plus qu'une titre de ballade
Elle, lorsque l'été change en automne et je vois les feuilles volerJe ressent la même malaiseQuand est absente elle
Elle, m'a fait rire, elle,M'a fait chanter, elle,M'a donné un air
Elle, je resserre ma guitareEt j'entends un joli écho familier,Comme si chez moi elle serait