sun kasvos mieleeni kun saanyö hieman viileneeja tauluun tummaan putoanainoaan vastaukseen
taas pimeyteeni piiloudunpuen kultaan, palttinaanja minuun nojaa joku puusisällään huminaa
ja taas minä ryömin viereesiniin kuin lumen alleja taas minä kaadun viereesiniin kuin hautaan, lakanalle
sun nuoriin silmiis heijastuujo monta tarinaaja jotkut meistä haavoittuuosaa vain matkustaa
ja taas minä ryömin viereesiniin kuin lumen alleja taas minä kaadun viereesiniin kuin hautaan, lakanalle
Dès que je me rappelle de tes traitsLa nuit se rafraîchit un peuEt je tombe dans un sombre tableauDans la réponse toute seule
Me revoilà en cachette dans ma nuitA me vêtir d'or, de toileEt il y a, sur moi, un arbre qui s'appuieAvec dedans des voix
Et je reviens à toi en rampantComme sous la neigeEt je reviens à toi en chutantComme sur une tombe, un drap
Il y a déjà plein d'histoiresQui réflechissent à tes yeuxEt certains de nous se blaissentNe savent que voyager
Et je reviens à toi en rampantComme sous la neigeEt je reviens à toi en chutantComme sur une tombe, un drap