Nainen tanssii tangoa
ah, hän tanssii yli parkettilattianhänen hameensa tummanpuhuva hulmuaaoh, hän sekoittaa minun miehenpääni heikonkädet alkaa huitoa ja otsa hikoaa
niin ja katso, on juhlat loppuneetme kävelemme keskikesän kukkivaan puutarhaankuinka hän katsoo ja vaatien koskettaase tapahtuu taas vuosituhanten malliin
naisolentohaisee hielletahtoo itsensäuudelleensynnyttää
sekaan auringonkukkiensyöksymme nauraen taasyli pellon routaisenvierivät hämärän koneetmitä on ollut ennenkineikä vieläkäänlanteillasi uiseksuaalinen arki
ei, en elättele kuvitelmiaon arjen koura kova kohtaan keltanokkianiin, en anna tilaa persoonallesien luottamukseen perustuvaan ihmissuhteeseen
minun pesuaineääneni, minun voideltu muotonipuhut hölmöille ja annat minun odottaamutta voi, kun tanssit yli parkettilattianjohtaa Mantovani rotumuistin orkesteria
laula sinä vaanet tarvitse ketäänjonkun toisen korvaanlaula että tahdot