San Francisco
En kanna kaunaa enkä kaipaa tänne koskaan
kun äiti kuolee, lähden viimein kaupunkiinEn muista niitä, jotka nyt mua hieroo paskaanjos laitan silmät kiinni, nousen taivaisiinNe huutaa raivoissaan: "Ei, mies ei toimi noin!"Kauneus kai loukkaa niitä, minkä sille voinJa ruumistani täällä vaikka pilkataansieluuni koskea ei voi milloinkaan
Vaatteeni, joille irvaillen ihmiset nauraaja höyhenpuuhka, jota nyt niin halveksitaantarvitsee siellä vielä lisää kimaltavaatai muuten hukun massaan monenkirjavaanEivätkä ruuhkaan juutu perheautot vainvaan linja-autot, limusiinit rinnakkainJoskus voin mennä vuorille vain katsomaanalhaalla illoin hehkuvaa maisemaa
En niele tuskaa, vaan shamppanjaa virtanaanverhoudun paljetteihin päästä varpaisiinMinä tunnen kaikkija tietenkin minut tunnetaanvalokeila aina osuu tähden askeliinEi pilkkaa suutei nouse sormi yksikään
En enää pelkääetten ketään löydäkäänja linnun lailla kerran nousen korkeimpaanruumiini vanki koskaan en ollutkaan
Hmm..