Ingalsin Laura
Niin sä tulit varhain väsyksiinpetyit niihin puheisiinjoissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä eiKouluun sä menit silmin vihaisinne sanoi lapsi on sekaisinja olisit nyt paremminjos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinenniin kaikki on helpompaamuuten joudut katumaanja sä mietit
Ne ei tahdo muane tahtoo Ingalsin Lauranessussaan kiltisti tottelemaanmut vielä mä nousen ja maailmalle nauranvielä joskus teen niin kuin huvittaaja niitä kaduttaa
Tänään sä et jaksanut enempäämuiden katseet aina kuin jääjoskus perään ne huutaa sä oot hullu hullu hulluhan sä ootniin sä päätit lähtee ennen kuin lyötpakkasit meikit, ketjut ja vyötja keskeneräiset kirjoitustyötja ruotsinopettajan Visanjonka se jätti välitunniksi luokkahuoneeseensillä sä pääset Lontooseenja sä mietit
Ne ei tahdo muane tahtoo Ingalsin Lauransietämään kaiken ja anteeks antamaanmut vielä mä nousen ja maailmalle nauranvielä joskus teen niin kuin huvittaaja niitä kaduttaa
Ne ei tahdo muane tahtoo Ingalsin Lauransietämään kaiken ja anteeks antamaanmut vielä mä nousen ja maailmalle nauranvielä joskus teen niin kuin huvittaaja niitä kaduttaa