Terveisin mä
Kevään jälkeen pikkuhiljaa taas valo alkaa mussa toistumaanJa pimeys monivuotinen sisältäni ulos poistumaanMutta silti vähän pelottaa, et mikä seuraavaksi romahtaaJa miksi mä sain parantua, vaikka toiset jossain vaan katoaa
Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä poisVaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisoisMul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmänKiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä
Kaikki arvet, mustelmat ovat elämämme kudelmaMä en ajattele, että miksi pahuus just muhun kohdistettiinKoska muuten se ois lentänyt kuitenkin jonkun toisen kotiin
Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä poisVaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisoisMul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmänKiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä
Vaikka tahdoin, vaikka toivon pääseväni täältä poisVaikka uskoin, etten koskaan tässä esimerkkinä nyt seisoisMul on uusi pää ja tahto elää joka päivä vähän enemmänKiitos maailma, kiitos elämä, nöyrin terveisin mä