Kalamavesj'
Rannan kallijot täännä olj' vertaPuroena huavoesta juossunna hurmePiruista täättynä jokkaenen mertaImmeisten osana suru ja murhe
Tiältä toevoo et löyvä, sen suat uskooTarjolla pelekästään loputonta tuskooSuru ratkoo syvänten saamatPintaan nostaa vanahat kaanat
Kalamavesj' ruumiit sylliinsä sulukooUaltojen huomaan vaenajat vaepuuVirstan toesesa jäläkeen kulukooSuattoväkj' tuakkanaan loputon kaepuu