Laura tietää sen
Laura tietää senMiltä tuntuu olla onnellinenLaura tietää senLaura muistaa ilonJa säteet senKuin eilisen
Hän korjaa vanhan naulakonJa siivoo tyhjän asunnonEikä kukaan pyydäVäistämään
Hän täyttää pahvilaatikonJa sulkee päältä radionKuuluuko vieraskirjaSäilyttää
Laura tietää senMiltä tuntuu olla onnellinenLaura tietää senLaura muistaa valonJoo hän muistaa senKuin eilisen
Oli ovet huoneet muodossaanOli maailma vihdoin tolkuissaanNyt hän heittää roskiinVerhoja
Kun kahvi alkaa tippumaanMenee lattialle istumaanJa peiliin katsooIhminen
Hän seisoo eessä portaidenJa puree huulta nyökkäillenOnks tää aina ainaNäin vaikeaa
Niin sydän junnaa paikallaanJos ei tunne hyvää muttei pahaakaanHän jättää kuoreenAvaimen
Laura tietää senMiltä tuntuu olla onnellinenLaura tietää sen