tuuli kulkee maitakylmät sateet helmoissaankatse (niinkuin vanhan miehen)lakaisee maisemaaajatus onnestasaalis nylkemätönturhaan kouristeleeseinäkoukussa
kuin kehyksistäänirrotettu maalaustai kesken syntymäänsäkuollut vapausei riko aikaa virtaaavehiukkastensen tyhjä autiushyväksyy
Il y a un vent qui passeDes pluies froides dans ses jupesUn regard (comme celui d’un vieux)Balaye le paysageUne idée de bonheurUne proie non écorchéeEst vainement convulséeAu crochet mural ..
Comme un tableauDécadré ou une libertéMorte au cours de sa naissanceLe temps n’est pas tuéPar le flux de particulesFantômes, ce qu’une videDésolation paraîtAccepter