Varjonkukka
Minä kuljen siellä missäMaailma on pimeä ja lohdutonTakapihoilla joissa kukaanEi ole leikkinyt aikoihin
Surkeutta kannan selässäniSydämessäni muistoa sinustaJa se muisto vetääSyvemmälle varjoihin
Jos ei niin pimeä yö täällä oisEn kai koskaan voisMuistaa ihanuuttasi varjonkukkaJa jos päivät olis liian pitkät ja leveätEi niiden välissäVoisi kokea unen kauneutta
Maailma tappaa kaiken kauniinMutta sinua en sille annaPidän salassa, sinutVarjonkukaksi kastoinSotamies voi rakastaaKuningatartaan ikuisesti, vaanKoskaan ei kai käyPäinvastoin
Jos ei niin pimeä yö täällä oisEn kai koskaan voisMuistaa ihanuuttasi varjonkukkaJa jos päivät olis liian pitkät ja leveätEi niiden välissäVoisi kokea unen kauneutta