Puhuit linnuista
sinä puhuit linnuistasilloin vinttihuoneessapäiväpeiton aallokossanäytit kauniilta
pelkäsin sun vapauttasja kohoilevaa rinnustasja kun käskin sinun mennätoivoin ettet tottelis mua
ja nyt mä kuulen sinut jokaisessa laulussa
ja minä luopuisinkaikista lupauksistanija tolkun äänen toiveistajos sä olisit vieläpienimmän hetken mun
ja minä luopuisinpyhistä päätöksistä, niinja näistä ihmisistäkinjos sä olisit edespienimmän hetken mun
olit puhuri lammellase naurunpuuska kirkossapolku liian kiemurainenja minä arka askeleissani
ja nyt mä maistan sinut jokaisessa sateessaja nyt mä tunnen sinut jokaisella iholla
ja minä luopuisin...
jos toisin olis tuulet huutaneetmissä suojaa pitäisinjos toisin olis virrat vierineetkenen silmiin katsoisinmissä meet, minne on päiväs kierineetkenen selkää siveletjos toisin olis tiemme viettäneet
puhuisitko linnuistavielä vinttihuoneessapäiväpeiton aallokossaoltaisko me kauniita