Vesilahden veräjillä
Kasvoi kerran kaunis lapsiNiin yleni ukon poikaKirmu kiivas kassapäineVesilahen vallasmiesiNelivuosna nelisteliPaimenkoiral' kulleroittiViisivuosna hevon päälläUju yli kaakilan lahden
Saapu kirmun kotomailleMiehenalum majasilleHunnun herra ristimiesiKumartaja ristin kjesunHunnun herra puhu paljoLuikutteli lorujansaSaarnojansa sepitteliUnkasi ukon omnia
Sep'moli liikaa kirmuselleVesilahen valtiaalleSuurel' sotipäällikölleMiekkajalle mahtavalleKirmu viisas vallitsijaLaitto säilöihin soturitVangitsihe hunnun herranKiinni köytti kiesun koion
Kirmu näin sanoiski virkkiHunnun herralle huhuili"Jätä uskos llity meihimMikäli mielit vielä elää!"Pelänny ei hunnun herraVielä viipy vaitonaisnaKirmun puolesta rukoiliVaikka puuhun naulittaisi
Sakaselän Naulinkaril'Hunnun herra unohettiinMiettinmähän tuumimahanKuollako vai eikö kuollaYöhyellä pimiälläKirjokannel kuutamollaTuli apu tovereiltaKiesun kuvan kumartajilta
Hilja-neito kiesulainenOli apu hunnun herranLapsi kiinni lautassansaSaapu kovalle karilleHelja-neito hiljaa hiipiOhi kävi vartijoittenVapautti hunnun herranKerilahen salasaunaan
Kiroeli kirmu plajoKunnei nähny vihulaistaSaaressansa satimessaSakaselän naulinkaril'"Miksen korja kuolettanuTappotyötta en tohtinuHenkeä vieny hunnun herraltKuristanu kalantilaista?"
Kiinni saatiin hunnun herraJälleen jäihe satimehenTällä kertaa ainaiseksiIäks ikikuunaiseksiHunnun herran käety lähtiKourat irtos' repimälläTorsot verta hyrskähteli
Kiristivät kourantyngätRaual polttivat valtimotSiihen suistu hunnun herraVäsy vanhus vaivaamastaKirmun töitä kauhisteltiinTeko pääty tarinoiksiNoissa maissa messäsissäVesilahen veräjillä