Lääke
"Seis seis seis seis!" huutaa ääni, pääni räjähtääYhdestoista hetki käsillä, keskellä päivää, keskellä elämääKeskellä suojatietä punaisissa valoissa seisonVeitset sielussa kahvaa myöten
"Älä liiku!" käskee räyhähenki, toivoo nähdä vainaanAikoo tappaa, teki minusta mielisairaanTänne kävin kadun varjopuolta, ajovalot häikäiseeSyrjäytynyt olen mutten huomiotta enää jää
Kymmeniä muistoja sekuntiin pusertaaIloa, surua suoraan verkkokalvon pohjaan palaaKatsonko filmin loppuun vai kuvaisinko lisää?Äänet voimistuvat, kohta olen pelkkä muisto enää
Tähän on lääke varmastiEn saa kieltomerkkejäsi noudattaaLuovuttaaEn antaudu vaan vapaudun
Viimeinen kuva, se kaikista kauneinSitä voisin tuijottaa ikuisuudenYlittääkö raja vai yrittääkö jaksaaJarrut kirskuu, ääni huutaa: "älä liiku, älä liiku"
Katseeni nousee kengistä, edessä vihreä valoPaljon on kerrottavaa, mietin mistä aloittaaEhkä siitä kun valitsin: ottaa askel vielä, askel vielä
Tähän on lääke varmastiEn saa kieltomerkkejäsi noudattaaLuovuttaaEn antaudu vaan vapaudunSaa paha palkkansaSaa maistaa omaa lääkettään
Tähän on lääke varmastiEn saa kieltomerkkejäsi noudattaaLuovuttaaEn antaudu vaan vapaudunSaa paha palkkansaSaa maistaa omaa lääkettään
[Solo]
Tähän on lääke varmastiEn saa kieltomerkkejäsi noudattaaLuovuttaaEn antaudu vaan vapaudunSaa paha palkkansaSaa maistaa omaa lääkettään
Tähän on lääke varmastiEn saa kieltomerkkejäsi noudattaaLuovuttaaEn antaudu vaan vapaudunSaa paha palkkansaSaa maistaa omaa lääkettään