Loveen langennut
Päivät ovat kuin horteisten,Kylmien öiden valoaTai musta, pitkä tunneliJonka päässä näkyy vain janoa, sanoaEn osaa sitä paremminItkisin nyt vaikka selvinpäinKatsoin taakseni ja suolapatsaaksiNäille kulmille jäin
Saat vastustamaan JumalaaSaat vastustamaan koko maailmaaLoveen langennut olenEn tiedä onko ilta vai aamuOlen elänyt kanssa elävienNyt kuolen pois kanssa kuolleidenLoveen langennut, olenJa kuljen kalpeana kuin haamu
Loveen langennut
Kuljen kuin pikkupoikaTuijotan kenkiäni tai katuaEi ollut prinssiä ei prinsessaaEi ollut kaunista satua, vaan katuaEn osaa ja vaikka pullostaniEi riitä ehkä kuin huikkaanSilti sille laulan ylistystä, sen suojaanPovariin tuikkaan
Näen näillä sameilla silmilläin kun se saapuuKuolema kulkee mustissaan ja kaatuuVihdoin maailmani enkä osaa pelätäEnää kovaan maailmaan ei tarvitse herätä