Kaukaiset tulet
Hiljaa ilta peittäävarjot pimeyteenvarkain, kuin muistot menneeseenäänet vaikenevathiljaisuuteen jäänmonta kertaa olen tämän päässyt elämään
Kaukaisuuteen katsonsuljen silmät, näen sittenkintulet kaukaisetaina kirkkaammintulet kaukaisetaina kirkkaammin
Luokseen kutsuvatkaukaiset tulet hohtavatilta illan jälkeen kirkkaammin ne loistavatLuokseen kutsuvatkaukaiset liekit polttavatilta illan jälkeen kirkkaammin ne hehkuvat
Pitkään minä kuljinkuljen edelleenkuljin etelään ja pohjoiseenpaljon olen nähnytpaljon vielä näänkaikkea en pysty ymmärtämäänkään
Luokseen kutsuvatkaukaiset tulet hohtavatilta illan jälkeen kirkkaammin ne loistavatLuokseen kutsuvatkaukaiset liekit polttavatilta illan jälkeen kirkkaammin ne hehkuvat
Olenko vain aaveja matkaan vaietenmääränpäähän koskaan saavu enloputon on tienikotia en nääolen silti saanut maistaa elämää
Kaukaisuuteen katsonsuljen silmät, näen sittenkintulet kaukaisetaina kirkkaammintulet kaukaisetaina kirkkaammin