Suru on kunniavieras
Surua kyynelin kastella täytyyJotta se puhkeais kukkaanHelli ja hoivaa varoen vaaliEttei se menisi hukkaan
Pois älä oveltas käännytä koskaanSuru jos koputtaa milloinPyydä se sisälle syötä ja juotaTarjoa yösija silloin
Sitten kun kukkanen kesän on nähnytHajoaa se maahan multaanNäät sen silti kukkana ainaMuistot on kalleinta kultaaEikä sun vieraasi asumaan jäänytLähti se muualle matkaanVielä se tulee mennäkseen jälleenLähemmäs kuin aavistatkaan
Se mitä kunniavieraasi kertooKätke se sydämees tarkoinEi niitä oppeja kirjoista löydäEi ostaa voi miljoonin markoin
Itkuja varten on ihmisen silmätVierikää kyyneleetTuleehan tuolta se toinen päiväKun on kepeät askeleet
Sitten kun kukkanen kesän on nähnytHajoaa se maahan multaanNäät sen silti kukkana ainaMuistot on kalleinta kultaaEikä sun vieraasi asumaan jäänytLähti se muualle matkaanVielä se tulee mennäkseen jälleenLähemmäs kuin aavistatkaan