Juliet ja Joonatan
Viattomat tunteet elää jaksaa,vaikka pimeydessä saa vain rakastaa.Sydämet nuo samaan tahtiin hakkaa,ne yhteen vei kaksi maailmaa.
Juliet ja Joonatan, he tuuleen maailmankatoaa, ei toisiansa saa.Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,teräviin, kuin lasi marmoriin.Juliet ja Joonatan
Unelmistaan rakensivat suojan,niin heikon kilven aika tuhoaa.Erot heitä jättäneet ei rauhaan,ne säälimättä veivät mukanaan.
Juliet ja Joonatan, he tuuleen maailmankatoaa, ei toisiansa saa.Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,teräviin, kuin lasi marmoriin.
Öisin tuntea saatatvain sen kosketuksen.Kuuman ensi rakkauden.kun kylmyys hetken lämpöön katoaa.
Juliet ja Joonatan, he tuuleen maailmankatoaa, ei toisiansa saa.Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,teräviin, kuin lasi marmoriin.
Juliet ja Joonatan,he hukkuu myrskyn pyörteisiinjulmimpiin,kuin varjot asfalttiin.
Juliet ja Joonatan