Arkunnaula
Maailma on kuoleman odotushuoneja nimeäniodotan sen penkillä kylmällä
Takaa verhojen katselen kuinka tesotkette maailmaanisille sotkulle vain nauretaan ylhäällä
Tämä maa on tyhjyyttä täynnätäynnä kuolon ääniäankara tuuli taivaalta raivaaesiin kylmiä tähtiäviimeistä arkunnaulaajuuri äsken naulattiinja lapsikuoro haudalla laulaa:"Olkoon sitten niin"
Te olette niin pirun nuoriateitä vain naurattaaviihdytte, vaikka maailma on pielessä
Minä käyn neljättäkymmentä jaarkku on jo ostettunaja hautapaikka aivan kirkon vieressä
Tämä maa on tyhjyyttä täynnätäynnä kuolon ääniäankara tuuli taivaalta raivaaesiin kylmiä tähtiäviimeistä arkunnaulaajuuri äsken naulattiinja lapsikuoro haudalla laulaa:"Olkoon sitten niin"
Ja minä luovutanluovutanluovutan ja jäänviimein lepäämäänlepäämäänarkkuun viileään