Rakkaus on lumivalkoinen
Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleenValo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseenSaa peiton alla koko päivän tehdä taikojaanJa tuntea kun lumi peittää maan
Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäinJa kiitti miten onkaan saanut rakkautta näinAina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmänVaan ei yhtä tiennyt hän
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinenOn puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujenVoi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää voisVaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois
Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa katkeruusJa kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuusKun lapsi pitkän päivän jälkeen syliin nukahtaaTai pyytää kotiin palaamaan
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...
Niin aamu astui ikkunasta sisään huoneeseenHän valvottuaan taittoi vielä viestin kirjeeseenPihamaalla katson miten kaunis voikaan olla maaVaikkei ole Jumalaa
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...