Ravintola suru
Jos sinne eksyy sinne jääJa halun elää menettääPäivät unohdukseen juoSoi vanha levy rahistenSen sointi alakuloinenSynkkää tunnelmaansa luoSua kerran paljon rakastinNyt vaivun yksin muistoihinJa vain tuoppi lohduttaaVaan kerran ehkä sinäkinKäyt tänne silmin itkuisinIlman uutta rakkaimpaa
On ravintola suru, paikka yksinäisienMä eron jälkeen tänne tulin, tänne myöskin jäinRavintola suru, paikka yksinäisienMeille koti viimeinen
On täällä hämy lohduton ja seisahtunut aika onJoka päivä eilinenVain tuoppi vaihtuu täydempää, se auttaa kestämäänAhdistusta muistojen,Ei kukaan tiedä päiviä, ei sitä koska lähdetäänTyhjät tuolit kertoo senJa surujansa levy soi kun ehkä tänään tulla voiValomerkki viimeinen
On ravintola suru, paikka yksinäisienMä eron jälkeen tänne tulin, tänne myöskin jäinRavintola suru, meille paikka viimeinenNiin monen viime matkallensa lähtevän mä näänRavintola suru, paikka yksinäisienMeille koti viimeinen
On ravintola suru, paikka yksinäisienNiin monen viime matkallensa lähtevän mä näänRavintola suru, paikka yksinäisienMeille koti viimeinen