Ennustus
Laatikot ullakollajalanjäljet nurmikollasä jätit kengätkinJa kun niitä laatikoita avaanja sun muistoihisi palaantiedän, oot vapaa viimeinkin
Vihdoin valoisalla tielläkevyenä kuljet siellä
Mä melkein huudan sun peräänmutten haluu enää harhauttaaSua rakastan niin pajon että heräänmieluummin yksin kuin surusilmäs kaa
Kai olin jonkinlainen silta sulleoivallusten laitumillaja nyt pääsit perilleEikä luopumiseen kuole kukaanei muuten mahtuisikaanuutta tilalle
Ja siinä kohtaa irti päästänvain yhden paidan sulta säästän
Mä melkein huudan sun peräänmutten haluu enää harhauttaaSua rakastan niin pajon että heräänmieluummin yksin kuin surusilmäs kaa
Mä valmistaudun nyt jo tähänjotta sua tässä tänäänuskallan rakastaa