Hän saapuu luokseni pimeydessä
Mä en tahdo hajoo kappaleiksiSuuret voimat repii mua eri suuntiinAamu ennen valoo muuttuu vaan uneksiOlet siinä ja mun haparoivat sanat yrittää lauseiksiMe ei olla satuolentojaEi fantastisen todentuntuisia unii vaan me ollaan totta ja tässä me istutaanOllaan hiljaa ja katsotaanMaisemaa niin kuin se ei olisi ollut silmiemme eessä vielä äsken
Hän saapuu mun luokseni pimeydessäHän saapuu mun luokseni pimeydessäJa niin mä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luoEnnen aamunkajooMä haluun vaan tulla sun luo
Tuijotin silmiinNäin outoja voimiiNe sai mut uskomaan ne estää öitä nukkumastaJa mä yritän pysyy yhtenä kappaleenaTänä armoo, beibi, armooMut mä kaipaan lakkaamattaJa mä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luoEnnen aamunkajooMä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luoEnnen kuin se polku katooMä haluun vaan tulla sun luo
Hän saapuu mun luokseni pimeydessäHän saapuu mun luokseni pimeydessäMä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luoEnnen kuin mun kuula hajooMä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luoEnnen kuin se polku katooMä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luoEnnen aamunkajooMä haluun vaan tulla sun luoTulla sun luo