Jare Henrik Tiihonen
[kerto:]Tarviin rauhaa keskellä kaupunkiiHaluun vaan laulaa rauhassa lauluniMä oon mitä oon, en mitä muut olettaaTuun sellaisena kuin olen, tai en tuu ollenkaan(x2)
Voin paljastaa, jos lupaat, ettet kerro kenellekkäänCheek ei ole supermies, eikä Skywalker edelleenkäänNöyrästi loskas Jarena kohti kevättä tarvonkunnes illan stagella rotsi levällään taas onKun on paha mieli, miettii, onko tää nyt oikee suuntamut showt on vedettävä, tekohymy jos ei muutaAurinkolasit päähän, niin ne ei voi peilaa sieluueikä nähdä silmistä ku mulla meinaa kiehuuKaikki tuntee apinan, mut apina ei tunne ketäänNe tulee tsiigaa sankoin joukoin aina kun se vetää (Liiga!)Mun elämäs on viihdettä, sirkusapinat tuli laittamaan jengiin liikettäKakskakkoset pyörii, Chrysler nielee asfalttiaNää vuodet piinkovan showmiehen kasvattivatKetä meitä muita on, voin nimetä jokaisenLahja ja kirous, se on vaan et miten sä otat sen
[kerto]x2
Silti joskus tarviin suojapaikan heikkona hetkenä hetkeksAurinkolasit toimii peittona edessä, tehdenvähän tilaa hengittää tässä kaupungin vilinässäIhmisten ympäröimän etsin rauhaa mun sisimmästä
Vaik oon harvoin yksin, tuntuu yksinäiselt liian useinNe ei nää pintaa syvemmälle vaikka oisin ilman kuteitNe ei tunne mun paineita, ei tiedä psyykkeest mitäänNe ei nää sielua, mut väittävät mun myyneen sitäNiille tää on leikkii, en oo ihminen vaan pelkkä tuotepelkät kuoret, ja vaik se loukkaa, en mä kuoleOma valinta, ei kai pitäs valittaa, vaankeskittyy kuulee historian siipien havinaa, mutajan kanssa turtuu, ja kaikkeen kyllästyyOn vaikee saada kiksei mistään, tai ees yllättyyKuulostaa pahalta, kun sen näin kärjistääMut siltä se kans tuntuu kun ei meinaa pysyy järjissään
[kerto]x2
Jos jaksat kulkee nää neljä minsaa artistin messissäniin ei tarvii lukee niit haastiksii lehdistäOnko nekään usein muuta kun sanahelinääei niille toimittajille kaikkee uskalla selittääOon vainoharhainen, monesti pettynytsiks en katso aina silmiin ja olen niin estynytVuori muodostuu ja vahvistuu, mies ahdistuuPikkuhiljaa tää norsunluutorni valmistuuJa mä istun sielä, yksin siellä päivystän (mä oon täällä)Jospa joku sattuis kiipee ylös pysyy väijyssäTuskinpa vaan, oon kai Narkissoksen sielunveli (mis mun peili on?)Ne väittää, että panssarilla peitän pienuuteniEn voi sanoo koskaan tyhmii ajatuksii ostaneeniRakastan järkee, sä voit kutsuu nuoreks SokrateeksiJa voin juoda myrkyn, jos se on perusteltuuOn kai tässä muutenki jo tarpeeks tullu edustettuu
[kerto]x2
Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaaTuun sellaisena kuin olen, tai en tule ollenkaan(x2)