Yksinäisen keijun tarina
Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisinettä vastatuulessakin lentää jaksaisiKovat oli ajat ollu hällä takanamut kuka uskois et' on olemassasurullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerranmurheistaanFauni hymähti, ei ottanut tosissaanKuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keijunukkui pois
On paratiisi meillä täällä näinvaan ei aina kaikki koe sitä näinSillä faunin, peikon, keijunkinsuru joskus kiinni saaja vie mukanaan
Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkiaPeikot lohdutteli keijuja, haltijat faunejaKaikkialla huokausten kera toistettiin:Miksi se yhden hengen vaatiennen kuin me muistettiin:
Ois paratiisi meillä täällä näinjos elettäisiin aina lähekkäinja vaikka faunin, peikon, keijunkinsuru silloin kiinni saase ei vie mukanaan
Ois paratiisi meillä täällä näinjos elettäisiin aina lähekkäinja vaikka faunin, peikon, keijunkinsuru silloin kiinni saase ei vie mukanaan