Olipa kerran
Ei sen väliä kuka sen aloittaa,sanoi hän joka aloitti senJäätyivät pilvet ja jäätyi maa,kuljin puistossa eksyneiden
Niin se alkoi ja loppui aikanaan,turha kaahailu pinnalla maanMies ja nainen, erossa toisistaanuhraten jumaliaanKuinka varma olinkaan
Olipa kerran on nimeni munVain aluksi kelpaan satuunKasvoillain näin kasvot unohdetunOlin kasvanut kiinni katuun
Hän virheitä teki, mä virheitä tein,muka uskoen kohtaloonPois hän sielunsa antoi, mä omani veinpanttilainaamoon
Tapoimme tuskan ja kätkimme senmaahan siunaamattomaanJoka yö se palasi kummitellensynkästä piilostaanKuinka varma olinkaan
Olipa kerran on nimeni munVain aluksi kelpaan satuunKasvoillain näin kasvot unohdetun.Olin kasvanut kiinni katuun
Nyt on tänään ja huominen uusi onpalkkalistoilla rakkauden työnEi löytynyt elämä sivuilta lukemistonNoita juttuja noitien yön
Olipa kerran on nimeni munVain aluksi kelpaan satuunKasvoillain näin kasvot unohdetun.Olin kasvanut kiinni katuun