Ah, Ahtaita aikoja
Tähdet meren yllä ensikättelyllä lumoavat kutrit kauniit kauttaaltaanTähdet meren yllä katoavat kyllä, rantaviiva katsojaltaan
Ei niitä omaksi saa, ei niitä omaksi saa
On helppo lahoavan jollan alla olla ja odottaaAh, ahtaita aikojaMastot maata viistää, köli kohti taivaita tavoittaaAh, ahtaita aikoja
Ja minä öisiä airoja selällä soudanja minä hämärän kaisloja keinutanKuitenkaan jäädä ei voi aamun tähden, tähden iäti olemaan
Kuten helmat kohtalon ovat ommeltuna riekaleista muiden purjeidenKuten helmat kohtalon ylös reivattuna valmiina vastatuuliin urheiden
…ei niitä omaksi saa, ei sillä että niitä huolisikaan…
On helppo lahoavan jollan alla olla ja odottaaAh, ahtaita aikojaMastot maata viistää, köli kohti taivaita tavoittaaAh, ahtaita aikoja, Ah, ahtaita aikojaAh, ahtaita aikoja, Ah, ahtaita aikojaAh, ahtaita aikoja, Ah, ahtaita aikoja