Taas mä satutin
kyyneleet vieriitaas mä satutin, kun onneeni luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolinkyyneleet vierii ja hukun mun huoliin
satutin, kun lempeen luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolinkyyneleet vierii
kun sä sanoit ettet voi enää jatkaaettä pakko mun yksin on jaksaatätä kaksinkin raskasta matkaa
se sai mut järkkymäänkun sä käänsit sun käännöksenkun sä teit jyrkän päätöksenmä jouduin kohtaamaan senyksinäisyyden
ei me oltu yhdessä täydellisiivaikka leikittiin äitii ja isiivaikka mentiin läpi niin monta kriisiijotain tärkeetä puuttui vissiin
se on mysteeri miks siinä kävi niinnyt mä kirjotan ero biisiisulle omistan sen beibee
taas mä satutin, kun onneeni luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolinkyyneleet vierii ja hukun mun huoliin
satutin kun lempeen luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolin
juuri kun luulin päässeeni ylitsemurheen laaksosta rinteellemyrskystä selville vesillejoku sen nostaa taas esille
ja takerrun menneisiintoivon ettei tää menis niinkuitenkaan en voi muuttaa suuntaa takasin entisiin
taas mä satutin kun onneeni luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolinkyyneleet vierii ja hukun mun huoliin
satutin kun lempeen luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolin
ei me oltu yhdessä täydellisiivaikka leikittiin äitii ja isiivaikka mentiin läpi niin monta kriisiijotain tärkeetä puuttui vissiin
se on mysteeri miks siinä kävi niinnyt mä kirjotan ero biisiisulle omistan senolit mulle kauan elämäni nainen
taas mä satutin kun onneeni luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolinkyyneleet vierii ja hukun mun huoliin
satutin kun lempeen luotinsydämeni käräytin ja melkein kuolinnyt oon onneton kaikin puolin