Pirun saana
Saanan ovi kiinni on, umpeen turvonna kosteuvessaEe piika sitä aaki sua, kivet hehkuu kuumuuvessaTulj' emäntä aattamaan, kumpaenenniin reohtoo ja viimeen vässyyEe saanaan männä, ovi kiinni on ja pyssyy
Laateilla vihtoo vierasta väkkeeMelekosta pittää väkj' äläkkeeTulj' perkeleet nuo laateilleHakkoo poes sen mikä kuuluu heille
"Isäntä, astu Pirun saanaan!"
Viimeen isäntä rippaan tarttu, uksi aaki tempastiinKatos äejä saanaan ja ovi kiinni paeskattiinKiukaalla kuavetaan korvosta vettä, lyyvään alle lissee puutaSaanassa tukitaan tuskasta parkuvan isännän suuta
Uamulla saana, tyhjä vieraestaKuhtuu sissään kuolevaestaKuumoo on vielä kiukaan tuhkaLaateilta löötyy isännän nahka