Post mortem
Käy tuuli yli luhistuneen vuoteenlinnut tytön nukkuvan silmistä tappeleepohjoinen, etelä vaihtaa paikkaaitken maailmankaikkeuden pohjalla
Viisaus rehottaa tuolilla ja tuomitseerakkaus makaa tunkiolla naama saastaa auratenmädäten haaveisiinsa turhuuksia kosiviinjuhlien voittoa pahasta
Ja huokauksista rakennetut laivat kääntää kylkeään!
Chorus:Vuodet kuluu, virheistä ei opi kasvojaanaika mataa, nopeaa on unohdus, se vaan (2x)
Sielu on tehtäväei esine, näinhän me sovittiinja unet kartta kohti loputonta jokeamissä sanat on voimiaja silmät vielä majakatpiripintaan kaadettu aurinko
Minun salainen nimeni on kadotusunohtunut elämä, poisheitettyjalka voitokkaana päällä niskanivaikka korisen vielä hiljaa
Ja turhuuksista rakennetut laivat uppoavat satamaan!
Chorus