Rautaportti
Puiden rankojen katveessa kulkeehelvetin pitkä, kapea tiesuora tie, joka onkeltaisten lehtien peitossasen varrella katselen lintujajotka vievät osan minuataivaalle noustessaanlentäessään sinne, minne en pääse milloinkaan
Olen työn raskaan raatajaolen yksin puhuvakannan kirkkomaan multaa taskuissanipimeyttä harteillaniei pääse vaivainen sieluniikuisen kylmän kynsistäei pääse vaivainen sieluniikuisen jään kourista
[Chorus:]Yön sylissä, talvikylissätaivas puhaltaa kylmää, maa menee routaan,jähmettyypimeän pidoissa yö pitkittyy!
Kaukana siintää porttijylhänä, yksinäisenämyrskyjen piiskaamaruosteinen, yön kylmän takomaportin takana puiden latvatkylpevät auringossajäät ajautuvat rantaan,joki virtaa vapaana
[Chorus]