Surusilmä
Tulinuolina tunteepilkan hän selässäänPettyneenä pois kulkeenauru jälkeensä jää
Lujaa rintaansa vastensydän lyö sirpaleiksi särkyessäänLeikki ihmisen lastenjälleen saa nöyrtymään
Portit linnansa sulkeemuurit on suojanaanKierreportaita kulkeetorniinsa korkeaan
Yksin ylhäältä katsookun valot yön taivaan alla tanssivat taasNiiden luokse niin tahtooeroon varjoista maanpakoon pahuutta maan
(Kertosäe):Surusilmä on vaiti, ei liikumuiden tahtiin ei keinunsa kiikuSurusilmä jo valmiiksi tietäämitä vielä saa sietää
Kun ei ymmärrä ahdasta mieltäventovieraiden viekasta kieltäYksin ulvoa saa suden laillasielu sielua vailla
Äänen kuulee hän yössäovelleen kiiruhtaaLento tähtienvyössätoiveen vois toteuttaa
Sydän lyömästä lakkaaKuka lie oven takana odottaa?Tuuli vain siellä hakkaaoksia ikkunaan
(Kertosäe)
Entä jos sinä tyhjällä tiellähänet näät, sua vastaan käy sielläSilmät nuo katsoo sun sisimpääsiniitä katsotko, käännätkö pääsi?
(Kertosäe)