Sadan vuoden päästäkin
Ei aika mua säästäja sadan vuoden päästäOn mukanani maailma hautaansavaipunut tieltä uuden
Mitä kerran sainkaan?Kai ikuistua aikaan?Kun häviävän pieneen hetkeensen mahdutti ikuisuuden
Kuinka mä poikuuden päältäni puinja lähteissä rakkauden uinJa onneni häilyvän uskoin näin säilyvänIkään kuin...Sadan vuoden päästäkinMuisteltais, kuinka me iloittiin niinSadan vuoden päästäkinmuisteltais, kuinka me rakastettiin
Ajan myötä haavatne parantua saavatoon yksin tänne jäänyt maailmaniiltaani odottelemaanKai ikuisesti muistanNo kunnes täältä luistaaMä muistan mitä kerran sainkaanKai ikuistua aikaan...
Kuinka mä poikuuden päältäni puinja lähteissä rakkauden uinJa onneni häilyvän uskoin näin säilyvänIkään kuin...Sadan vuoden päästäkinMuisteltais, kuinka me iloittiin niinSadan vuoden päästäkinmuisteltais, kuinka me rakastettiin
Kuinka mä poikuuden päältäni puinja lähteissä rakkauden uinJa onneni häilyvän uskoin näin säilyvänIkään kuin...Sadan vuoden päästäkinMuisteltais, kuinka me iloittiin niinSadan vuoden päästäkinmuisteltais, kuinka me rakastettiin
Sadan vuoden päästäkinSadan vuoden päästäkinSadan vuoden päästäkin