Jumala
Hän on yksin, kukaan ei tuu jutteleeKoulun pihal katselee mitä muut tekeeHän kuuntelee, ne huuteleeTekis mieli puhua, mut laittaa käden suun eteenTupakkajengin kundit nauraa ja osottaaOhikulkiessaan saattaa jaloille monottaa
On vaa parempi olla näkymätön ja hiljaaEikä ikinä lähtee mukaan siihen kilpaanKun hän kävelee kotitalon rappuuSyvälle sydämeen sattuuIsä on jo kännissä, äitiä ei näy missäänEi saa luovuttaa, pakko pysyy käynnissäKyynelet valuu ei ymmärrä kohtaloaan
Jotain syvällä koht hajoaaNiin paljon kysymyksiiMut vastauksii ei kukaan annaJoten huoneen nurkassa hän kysyy Jumalalta:
Missä taivas on, missä Jumala onKun lauma polkee paikallaanMissä kuningas, joka meidän vapauttaa
Missä taivas on, missä Jumala onKun lauma polkee paikallaanMissä kuningas, joka meidän vapauttaa
Hän livahtaa ikkunast ulos, niin et isä ei nääVaikkei näkis enää koskaan, ikävä sitä ei jääNyt on muiden vuoro maksaa arvetReppu on pakattu matkaa vartenEi oo yhtäkää kaverii, mut on kynä ja paperii
Hän haluu vaan että toiset ymmärtäs paremminSit kiinnittää viestin sillan pieleenKiipee kaiteelle, hyppää ja virta nielee
Sit se kolahtaa, puhelin soiÄiti vastaa ja romahtaaNiin paljon kysymyksiiMut vastauksii ei kukaan annaMaassa polvillaan hän kysyy Jumalalta:
Missä taivas on, missä Jumala onKun lauma polkee paikallaanMissä kuningas, joka meidän vapauttaa
Missä taivas on, missä Jumala onKun lauma polkee paikallaanMissä kuningas, joka meidän vapauttaa
Missä taivas on, missä Jumala onKun lauma polkee paikallaanMissä kuningas, joka meidän vapauttaa