Taivas Itkee Hiljaa
Oli elokuinen aamu, kun tähän maailmaanpoika kapaloihin saapui, äiti itki onneaanMinä olin kahdentoista, kun äidin kanssa jäinHeti isän lähdön jälkeen jokin särkyi sisälläin
Kyllä aika haavat parantaaJoku joskus pääsi sanomaan
Ja niin taivas itkee hiljaavasten mun ikkunaaJa niin taivas itkee hiljaa
Heti rippikoulun aikaan sinut ensi kerran näinOlit kaunis kuin ensilumi, joka varhain maahan jäiKotikylän joen vartta me usein aikaisinaamulla kahden kouluun kuljimme jalkaisin
Sen kerran tulin kotiin päinTytön kuolleen joessa mä näin
Ja niin taivas itkee hiljaavasten mun ikkunaaJa niin aamu vaihtuu iltaanTalvi tekee tuloaanSä mitä silloin teet, kun on voimas ehtyneetJa ystävistä ympärillä jää vain kyyneleetJa niin taivas itkee hiljaa
Päälle tumman, puisen kirstun, siihen samaan eteiseenHetkeksi nyt istun, havahdun tunteeseen
Ja niin taivas itkee hiljaavasten mun ikkunaaJa niin aamu vaihtuu iltaanTalvi tekee tuloaanSä mitä silloin teet, kun on voimas ehtyneetJa muistostasi ympärillä jää vain kyyneleetJa niin taivas itkee hiljaa