Korutonta
Vielä ne huudot korvissa kaikuuVaik' viikkoja muutama ohi on vierinytKysymysmerkitkin suoriksi taipuuKun selvinkään asia mitään ei merkinnyt
Päälle lipaston vanha vekkariJätetty ol' käymään mennyttä aikaa
Oli toiveita täysiä valmis hänHän uhkui voimia, voimia elämänMut jälkikäteen aatellenKovin kirkkaita olivat välit rivien
Yhä tallille johtaa samat jäljetSisältä päin oven salvanneet
Vielä tulee aika itseään sietääVaan jokin kumma kaulusta hiertääSe korutont' on kertomaa
Puhtaita vaatteita, lakanoitaRipustettu oli narulle kuivumaanKaukalot täynnä nyt akanoitaKun viimeiset leivät kurkkuun käy juuttumaan
Tallin nurkassa saunajakkaraKumollaan...
Vielä tulee aika itseään sietääVaan jokin kumma kaulusta hiertääSe korutont' on kertomaa