Reunan yli hohtaa
Niinkuin pilvet nuo vuorien taakuorman kaivatun kantaa saavälitse vuorien valuenkastellen kuivan maanuneni pilvissä astellenluoksesi palaantyynyä halaankastellen sen
Tunteja minuuttiini mahtuukohta kelloni seisahtuuodotan käkenä kellossanisikana pellossanipainan nenäni ikkunaanpäiväni nortteina,kahveina, kortteinauudestaan jaan
Sä olit hopeareuna mun pilvessävaikka olisin tahra sun kilvessäkuinka voisinkaan unohtaakun valo varjon kohtaareunan yli hohtaa
Miksi et luokseni matkustakohta muistutan kaktustaniin on kuivaa ja ikävääajantajukin häviääkoska lähditkään, muista enja silmäni sulkienluoksesi kulkienmuistelen
Painan nenäni ikkunaanaikani kanssas jaantakaovina, portteinapäiväni nortteina,kahveina, kortteinajaan uudestaan
Sä olit hopeareuna mun pilvessävaikka olisin tahra sun kilvessäkuinka voisinkaan unohtaakun valo varjon kohtaareunan yli hohtaa